"Det krävs lite knep och knåp" Om användning av fasta fraser i två finlandssvenska tidningar

Tutkimukseni käsittelee idiomaattisten ilmauksien käyttöä kahdessa suomenruotsalaisessa sanomalehdessä. Tutkittavat lehdet ovat ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisosissa ilmestyvä alueellinen lehti Österbottens Tidning ja Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti Hufvudstadsbladet. Tutkimusmateriaalini koostuu kummankin lehden seitsemästä numerosta, jotka on julkaistu 2. 8.9.2013. Idiomaattiset ilmaukset ovat lyhyesti sanottuina kiinteitä fraaseja, jotka koostuvat useammasta, lähes aina samassa muodossa esiintyvästä sanasta. Niillä on vakiintunut, leksikalisoitunut merkitys. Idiomaattisimmilla niistä, esim. prototyyppisillä idiomeilla merkitys ei ole pääteltävissä fraasissa esiintyvien yksittäisten sanojen merkityksistä, vaan se on kokonaisuudessaan metaforisoitunut ja usein myös kulttuurisidonnainen. Ruotsin kielen idiomaattisia ilmaisuja on tutkittu suhteellisen vähän tähän mennessä, mutta niitä on luokiteltu erilaisin perustein esimerkiksi niiden rakenteellisiin ominaisuuksiin tai merkitykseen perustuen. Tutkimukseni on rajattu neljään fraasiluokkaan, jotka perustuen aiempiin teoreettisiin tutkimuksiin osoittavat jonkin asteista idiomaattisuutta: leksikalisoituneet vertaukset, sanaparit, sananlaskut ja vastaavat ilmaukset sekä prototyyppiset idiomit. Tutkimukseni on pääosin kvalitatiivinen tutkimus, ja sen tarkoitus on kuvailla näiden ilmaisujen syntaktisia ja semanttisia ominaisuuksia ja verrata niitä aiempaan tutkimustietoon. Tutkimukseni toinen tavoite on selvittää, onko ilmauksia käytetty luovasti muokaten tai kuuluvatko ne johonkin tiettyyn semanttiseen kenttään. Tutkimukseni kvantitatiivisessa osassa selvitän, kuinka suuressa määrin näitä neljää fraasityyppiä esiintyy materiaalissani, kuinka suuri osa niistä on siteerattuja sekä kuinka suuressa määrin niitä esiintyy tekstien otsikoissa. Materiaalissani todentuvat aiemmissa tutkimuksissa eri fraasiluokkiin liitetyt syntaktiset ja semanttiset ominaisuudet. Tutkimukseni tulokset tukevat myös aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä havaintoja siitä, että idiomeja käytetään usein myös luovasti poiketen niiden totutusta, leksikalisoituneesta muodosta. Suuri osa idiomeista materiaalissani on somatismeja, tiettyyn semanttiseen kenttään (kehonosat, elimet, nesteet) kuuluvia sanoja sisältäviä idiomeja. Valituista neljästä fraasiluokasta kummassakin lehdessä selvästi yleisimpiä ovat prototyyppiset idiomit. Toiseksi yleisimpiä mutta ovat sanaparit. Leksikalisoituneita vertauksia ja sananlaskuja tai vastaavia ilmauksia materiaalissani on huomattavasti vähemmän. Huomattava osa kaikista poimituista fraaseista on siteerattuja, ja yllättävän moni niistä esiintyy tekstien otsikoissa mahdollisena retorisena tehokeinona, erityisesti luovasti käytetyt idiomit